Blogi

Sandcastle.fi blogi sukeltaa keskikesän taikuuteen, niittykukkien loistoon ja fantasiakissojen maailmaan. Sannan blogissa unenomaiset elementit leikkivät todellisuuden kanssa - ja kuvitukset täydentyvät niittykukilla. Seuraa polkua luovuuden, taiteen ja kuvitusten pariin.

Rauhallista joulua!

Rauhallista joulua!

Ja kiitos jälleen kaikille tilaustöiden tilaajille, toivottavasti uudet kuvanne tuovat teille valoa.

Päivätär

Yllä näkyvä Päivätär-kuvitus syntyi useampi vuosi sitten osaksi myyttisten keskikesän hahmojen sarjaa. Ja nyt keskiyön auringon alla on vihdoin Päivättären vuoro loistaa.

Päivätär on suunniteltu aikoinaan yhdessä Metsänneidon, Vedenneidon, Juhannusaaton ”Even” sekä Lemmenloitsuja symboloivan hahmon kanssa. Nuo kuvitusten neidot ovat tulleet tutuksi aiemmilta vuosilta sekä blogin artikkeleista. Ja yhdessä neidot muodostavatkin sarjan myyttisiä keskikesän kuvituksia.

Nämä yllä olevat myyttiset hahmot syntyivät alun perin inspiroituneena Suomen mytologiasta ja taruhahmoista. Ja matkan varrella suurena inspiraationa olivat sekä suomalaisen keskikesän taikuus että tietenkin upea Suomen luonto niittykukkineen. Ja jo vuosia sitten visiot hahmoista kehittyivät luonnoskirjassani perustuen vanhoihin myytteihin ja muotoutuivat sitten matkan varrella uusiksi kuvituksiksi. Ja näin keskikesän juhlan aikaan on mukava muistella Päivätär-kuvituksen luovaa prosessia.

Englanninkielisenä Päivätär kääntyy muotoon Sun Maiden tai Sun Spirit aurinkoon viitaten. Suomen kielen Päivätär-sana sen sijaan viittaa vahvasti Suomen mytologiaan ja etenkin kansalliseepos Kalevalan runoihin. Siten olikin luonnollista, että Kalevala vaikutti tämän kuvituksen muotoutumiseen. Kuvitustyön taustalla Kalevala kulki mukana mielikuvissa ja ideoissa, mutta se myös kirjaimellisesti seikkaili matkan varrella mukanani metsissä ja niityillä kukkia etsimässä…

Kokosin alle myös muutamia inspiroivia linkkejä vaikuttavasta kansalliseepoksestamme. Elias Lönnrotin kokoaman ja toimittaman Kalevalan runot ovat kalevalaista runoutta ja ne on tehty kalevalaiseen runomittaan

Kansalliseepoksestamme wikipediassa:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalevala

Kalevalasta Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sivuilla:
http://nebu.finlit.fi/kalevala/  

Kalevalaseura:

http://kalevalaseura.fi
https://kalevalaseura.fi/mika-on-kalevala/

Suunnitellessani myyttisiä neitoja, niin jo ensimmäisissä luonnoksissa kaikille hahmoille valikoitui oma tyylinsä ja väriyhdistelmänsä. Päivätär sai silloin teemansa mukaisesti vahvan keltaisen värin ja aurinkoisen tyylin. Päivättäressä korostuukin ajatus auringonvaloa säteilevästä valontuojasta, joka saa kasvit vihertymään ja kukat kukkimaan. Sävyltään vihreä kukkamekon alaosa juhlistaa tuota auringonvalon herättämää vehreyttä - ja muodostaa kuin alustan ja maaperän hahmon kukkivalle keltaisuudelle.

Päivättären aurinkoinen kukkamekko täydentyi Suomen niittykukista: niittyleinikeistä, valkoapiloista, päivänkakkaroista – ja tuosta keltaisesta voikukasta. Tuosta säteilevän ihanasta voikukasta muodostui kuvitukseen sopiva katseenvangitsija - ja siitä myös muotoutui matkan varrella aivan erityinen kiinnekohta symboloimaan aurinkoa ja kesäpäivää. 

Päivätär-kuvituksessa oli heti alussa tiedossa, että hahmon tyyli noudattelisi toisten myyttisten neitojen tyyliä. Siksi Päivättäreen sisältyi vivahteita Kalevalasta hyvin pelkistetysti, jotta kaikkien hahmojen erilliset tarinat sulautuisivat siten yhtenäisemmin toisiinsa.

Mutta Kalevala tarjosi taustalla runsaasti inspiraatiota myyttisten hahmojen ja Päivättären kuvittamiselle. Kalevalan runoissa on mm. kuvattu  ”Päivättären kehreävän”. Ja joissain Kalevalan runoissa tietyt vaatteet ovat ”Päivättären päättelemiä”, kuten vaikkapa tässä kauniissa Kalevalan säkeessä:

"Astu aittahan mäelle

- aukaise parahin aitta - !

Siell' on arkku arkun päällä,

lipas lippahan lomassa.

Aukaise parahin arkku,

kansi kirjo kimmahuta:

siin' on kuusi kultavyötä,

seitsemän sinihamoista.

Ne on Kuuttaren kutomat,

Päivättären päättelemät."

Suomen kielen vivahteet ja Päivätär-sana toivat kuvitukseen jälleen erityisiä ominaispiirteitä, vähän samaan tapaan kuin aiemmassa Vedenneito-kuvituksessakin.

Ja kaikille kielistä kiinnostuneille lisäsin muutamia Päivättäreen ja aurinkoon liittyviä suomenkielisiä sanoja kuunneltavaksi Forvossa… Ja joskus onkin mukava vain pysähtyä kuuntelemaan Suomen kielen kauneutta. Alla olevat sanat avautuvat uuteen ikkunaan, Forvossa paina sinistä painiketta kuullaksesi sanan lausumisen.

Aurinko
Päivätär
Keskikesä
Ilta-auringon kajo
Hopea

Yksi yllä olevista listatuista sanoista oli hopea. Kansanperinteessä ja Kalevalassa hopealla on erityinen merkitys. Ja samoin Päivättären yhteydessä, koska esim. Kalevalan runoissa neidot pyytävät toisinaan Päivättäreltä auringon hopeaa, vaatteita ja koruja. Kalevalan runoissa lausutaan mm.: ”Päivätär, anna hopeitasi."

Kalevalan runoja lukiessani ajatukset vaelsivat tuohon hetkeen, kun Päivättäreltä on pyydetty auringon hopeaa. Ja mielikuvissa hahmottui myös tuo mystinen tapahtuma, jolloin tuo hopea on sitten maagisesti päätynyt pyytäjilleen. Noiden ajatusten siivittämänä auringon hopea piirtyikin kuvituksen Päivättärelle hyvin symbolisesti ja abstraktilla tavalla.

Ja alla olevassa kuvassa näkyy miten kuvituksen edetessä tuo auringon hopea löysi paikkansa pelkistettyjen ja symbolisten auringonsäteiden viereltä... ja lopulta tuo auringon hopea kuin suli osaksi kuvituksen Päivättären säteilevää valoa.

Kalevalan runojen säkeistä kuvitukseen valikoitunut auringon hopea piirtyi hahmoon erityisenä vihjeenä Kalevalasta ja kunnioituksena suomalaiselle kansanperinteelle. Mutta koska kaikilla myyttisillä neidoilla näissä kuvituksissa on tietty tyyli, lisäsin siten myös viitteet Kalevalasta hahmoon hyvin hienovaraisesti. Tuo lähestymistapa muistutti jälleen hieman esim. aaltomaisten elementtien lisäämistä pelkistetysti jo aiemmin mainitulle Vedenneidolle.

Myös Päivättäressä oli mielenkiintoista tutkia tuota pelkistetympää ja abstraktia tyyliä esimerkiksi juuri auringon hopean tai auringonsäteiden kuvaamisessa. Ja siten nuo hahmon Kalevalaan vihjaavat yksityiskohdatkin sopivat myös parhaiten toisten hahmojen tyylien vierelle ja sulautuivat osaksi hahmojen yhteistä tarinaa.

Pelkistetystä tyylistä huolimatta kaikkien myyttisten neitojen tyyliin sisältyi kuitenkin myös näyttävä kruunu. Mutta neitojen kruunutkin on toteutettu pelkistetymmin ja pienemmässä koossa, jos tyyliä vertaa vaikkapa suurempiin ja tarkempiin piirroksiin. Ja näiden neitojen kohdalla olikin kiehtovaa yrittää piirtää pelkistetysti näyttävää!

Ja kuten toisetkin neidot, niin myös kuvituksen Päivätär, sai kutreilleen tuon uniikin kruunun. Päivättären kruunussa toistui symboliikka auringosta, auringon hopeasta ja valosta. Kruunussa oli myös tärkeää säilyttää yhtenäinen tyyli toisten myyttisten neitojen kruunujen kanssa.

Kalevalasta inspiroituneena Päivättären kruunusta muotoutui hopeinen. Kruunun sävyt on piirretty ja väritetty Kalevalan runoissa mainittun auringon hopean sävyjä jäljitellen. Ja tuon hopeisen kruunun valkoiset valokohdat muistuttavat paitsi keskikesän auringosta ja valovoimasta, niin ne myös näyttivät sulautuvan mukavasti yhteen kukkamekon valkoisten päivänkakkaroiden sävyjen kanssa.  Nuo niittykukkien valkoiset sävyt toivat keveyttä ja raikkautta hahmon tyyliin - ja kuljettivat mukanaan… noihin valoisiin ja valkoisiin kesäpäiviin.

Matkan varrella Päivätär myös kasvoi auringonvalon ja energian symboliksi. Ja kuvitukseen se piirtyi kuin hopeareunaisiksi säteiksi ja valovoimaksi, joita hahmo välittää. Mutta myös itse piirroshahmolle syntyi aurinkoinen tyyli, ei vain keltaisuuden tai värivalintojen myötä, mutta myös hahmon ilmeisiin sekä asentoon. Ja siten Päivättären kasvoilla näkyy myös lempeän aurinkoinen hymy.

Ja tuon Päivättären hymyn myötä...

Toivon sinulle aurinkoisia kesäpäiviä ja kirkkaan valoisia hetkiä keskiyön auringon alla!

Keskikesän kukkiva mekko ja tanssivat varjot

Yläpuolella näkyvässä kuvassa olin suunnittelemassa keskikesän kukkamekko-designia. Ja tähän kuvaan taltioitui se hetki, jolloin olin juuri järjestelemässä pienen pieniä kukkia piirroshahmoni hiuskoristeiksi.

Tämänkertainen kukkamekko rakentui suomalaisista niittykukista. Ja tähän juhannus-teemaiseen piirroshahmoon ja kukkamekkoon yhdistyivät etenkin keltaiset ja vihreät sävyt.

Hahmon suunnittelun ja piirtämisen jälkeen rakentelin kukkamekon niittykukista, jotka löytyivät edellisessäkin blogin artikkelissa mainitulta salaiselta niityltä.

Ja sitten juhannusaattona piirroshahmoni mekko kukki täydessä loistossaan ja keskikesän valossa nuo niittykukkien varjotkin tanssivat...

Alla olevissa kuvissa sen sijaan näkyy hetket ennen tanssivien varjojen saapumista. Tuona kesäpäivänä odotin, että aurinko tulisi esiin ja varjot saapuisivat leikkimään... Alla olevista kuvista voi myös tarkastella lähemmin tuota mekon kukkivaa laahusta.

Alla näkyy selkeämmin vielä piirroshahmon kasvot. Tällä kertaa vihreän sävyjä on lisätty "silmämeikiksi" ja mukautettu piirroshahmon vaaleisiin sävyihin sopiviksi.

Vilkaisen menneeseen ja muistelen keskikesän pehmeitä varjoja - ja noita aurinkoisia kesäpäiviä.

Ja muistan nuo pienimmät kukat, jotka voivat säteillä niin paljon valoa...
Ja lähetän sinulle juuri nyt valoa, voimaa ja vahvuutta!

Valoa hänen siniseen todellisuuteensa

Muistoja hetkestä, kun lämmin keväinen valo saapui hänen siniseen todellisuuteensa…

Tämä keväinen kukkamekko on viimeistelty helmililjoilla ja neilikoilla. Piirroshahmolle suunnittelin ensin pehmeän sinisen tyylin, jota korostin sitten lämpimän sävyisillä värikerroksilla ja keltaisilla valokohdilla. Kukkamekko täydentyi sen jälkeen värikylläisillä keltapunaisilla neilikoilla, jotka tuntuivatkin valaisevan koko teoksen ja kuvituksen.

Ja hänen kukkamekossaan nuo neilikan kukat sitten melkeinpä säteilivät valoa...

Ja myös nuo helmililjan kukat tuntuivat olevan oikea valinta, kun lähdin rakentamaan tuota pehmeän sinistä keväistä tunnelmaa... Alla olevista kuvista voi katsoa lisää yksityiskohtia hahmon kukkivasta laahuksesta.

Ja alla olevassa kuvassa näkyy hetki, jolloin pääsin lisämään valoa hahmoni siniseen todellisuuteen. Nimittäin tuon pienen neilikan kukan terälehden lisääminen hahmon yläosaan tuntui viimeistelevän koko kukkaluomuksen. Alla olevasta kuvasta näkyy selvemmin, miten myös keltaiset värikynin lisätyt kerrokset toivat lisää valoisuutta piirroshahmon tyyliin.

Kun piirsin hahmoa, käytin tällä kertaa useita värikynäkerroksia. Etenkin luodakseni pienoiskoossa nuo kasvot, joissa siniset värit näyttävät sulautuvan pehmeästi lämpimämpien ihonvärien sävyihin.

Piirroshahmo on lisäksi väritetty siten, että se sopisi mahdollisimman hyvin yhteen myös mekon kukkien värien kanssa. Siten kukkamekosta lopulta muotoutui muisto siitä erityisestä hetkestä, jolloin talven jälkeen kevään valonsäteet vihdoin värittävät tuon sinisen todellisuuden lämpimin sävyin.

Lähetän valoa ja energiaa juuri sinulle!

Ystävänpäivän talvikeiju

Voisiko tämä talvikeiju piristää päivääsi...?

Ystävänpäivänä on aika juhlistaa niitä erityisiä ystäviä, jotka tuovat valoa ja voimaa tähän kylmään maailmaan ja jäätyneeseen todellisuuteen...

Hyvää ja mukavaa ystävänpäivää juuri sinulle!

Vaaleanpunainen niittykukkamekko keskiyön auringon alla

"Juhannusaattona hän löysi itsensä satumaailmasta, jossa keskiyön auringon alla todellisuus olikin yllätten vaaleanpunainen ja taianomaisia asioita saattoi tapahtua... Ja tuona yöttömänä yönä hänen mekkonsa oli tehty kukkivista niittykukista." ?

Tämä yllä oleva kukkamekko suunniteltiin juhannusaaton tunnelmaan. Inspiraation tälle luomukselle tarjosi aivan erityinen vaaleanpunainen hetki keskiyön auringon alla... Tuona hetkenä ympäröivää maailmaa saattoi tarkastella kuin jonkin taianomaisen pinkin värilinssin lävitse - ja se sai kaiken tuntumaan unenomaiselta. Aivan kuin todellisuus olisi yhtäkkiä muuttunut myyttiseksi saduksi.

Alla on kuva tuosta ihmeellisestä hetkestä, jolloin keskiyön aurinko lumosi luonnoskirjani vaaleanpunaisella loitsullaan.

Lumouduin tuosta vaaleanpunaisesta todellisuudesta... Ja sen inspiroimana tässä kukkaluomuksessa olikin tarkoitus vaalia noita samoja vaaleanpunaisen sävyjä, jotka näyttäytyivät keskiyön auringon alla. Tämä kukkamekko vei minut takaisin juuri tuohon tiettyyn hetkeen, kun vaaleanpunainen maailma muuntuu violetiksi tarinaksi. Lopputuloksena tässä kukkivassa mekossa yhdistyvät siten pinkin, magentan ja myös violetin sävyt.

Tämä yllä olevan kuvan kukkamekko vaaleanpunaisin ja magentan sävyin muistuttaa tunnelmaltaan vähän myös erästä vanhempaa juhannustaikojen inspiroimaa myyttistä kukkamekko designia.

Mutta tällä kertaa sunnittelin piirrohahmolle kuitenkin siis hieman eriävän tyylin, jossa kukkamekon yläosa on myös keveä mutta puseromainen, ja jossa on enemmän piirrettyjä yksityiskohtia - sekä myös lisättyjä pieniä kukkakoristeita. Samaan aikaan tavoitteena oli pitää mekon yläosa kuitenkin kesäisen keveänä ja ilmavana, kuin se olisi varta vasten suunniteltu juuri juhannuksen juhlintaan. Vaikka kaikki piirrosahmon värit olikin suunniteltu korostamaan juhannusyön vaaleanpunaisia ja violetteja värejä, niin samaan aikaan oli tavoitteena myös pitää piirroshahmon sävyt vaaleampina ja kevyempinä kuin kukkamekon värikylläisten niittykukkien värit.

Kokonaisuuden suunnittelun jälkeen piirretyn hahmon puseromainen yläosa sai sitten vielä myös koristeeksi pieniä kukkia. Alla on muisto tuosta hetkestä ja työvaiheesta.

Erityinen yksityiskohta noissa yläosan pienissä kukkakoristeissa sekä kukkamekossa olivat metsänätkelmän (Lathyrus sylvestris) kukat. Tässä tapauksessa ne sopivat täydellisesti keskiyön auringon luomaan pinkkiin tunnelmaan sekä piirroshahmon väreihin.

Nuo pienet ja taianomaiset metsänätkelmän kukat olivat kuin kätkettyjä mini-orkideoja, jotka vain odottivat löytymistään. Oli myös hienoa löytää niistä ensimmäiset kukkivat kukinnot, ja juuri juhannuksen aikaan.

Alla olevista kuvista voi myös tarkastella ja vertailla noiden pienten kukintojen kokoa suhteessa vaaleanpunaisiin värikyniin.

Kukkaluomuksen suunnittelussa nuo "miniorkideat" olivat kiehtovia... etenkin kun sommittelin tälle keskikesän hahmolle kukista hiuskoristeita. Alla on kuva tuosta vaiheesta, kun pienimmät kukat yhdistyivät miniatyyri-hiuskoristeiksi.

Alla on myös kuvia mekon kukkivasta helmasta. Tällä kertaa se koostui puna-apilan kukista (Trifolium pratense), maitohorsman kukista (Chamaernerion) sekä ruusuruohon kukista (Knautia arvensis).

Keskiyön auringon alla väreillä voi olla maagisia sävyjä - ja yöttömässä yössä voi löytää jopa ihmeellisiä pienoiskukkia!

Toivon juuri sinulle taianomaisia keskikesän hetkiä!

Yöttömän yön vaaleanpunainen lumous

On aika astua satumaailmaan, kun keskiyön aurinko lumoaa luonnoskirjan vaaleanpunaisella loitsullaan...

Tämä lumoava fantasiamaailma, joka aukenee ainoastaan yöttömänä yönä. Hereillä keskiyön auringon alla... Katsellen vaaleanpunaista todellisuutta ja ihmetellen, josko tämä kaikki onkin vain kesäyön unta.

Maagista ja hyvää juhannusta!

Yöttömänä yönä, auetkoon satumaailmat ja tuokoon ne juhannukseesi taiainomaisia ideoita.

Kukkiva mekko keskiyön auringon alla

Juhannusaattona hän käveli järven rantaa. Ja tuon yöttömän yön aikana, keskiyön auringon alla, hänen mekkonsa oli tehty kukkivista niittykukista. ?

Tämä yllä oleva kukkamekko suunniteltiin juhannusaatoksi. Erityisen inspiraation tälle luomukselle tarjosivat keskiyön auringon sävyttämät taianomaisen värit sekä yöttömän yön hetket.
 
Tämän kukkivan mekon laahus on suunniteltu muistuttamaan polkua suomalaisen järven rannalla. Polkua, jonka varrella juhannusyönä valkoiset niittykukat hohtavat sekä hiirenvirnojen sinivioletit kukinnot muistuttavat mystistä järveä, jonka keskiyön aurinko on värjännyt violeteilla sävyillä. Alla on on lähikuva tuosta kukkivasta laahuksesta.

Keskiyön auringon alla vaaleanvioletti järven väri oli erityisen kiehtova. Sen vuoksi myös piirretyn hahmon varjostukseen väriksi valikoitui juuri tuo sama taianomainen väri.

Hahmolle on suunniteltu myös perinteinen juhannukseen sopiva tyyli mekon yläosaan. Lisäksi yläosa täydentyi pienillä kukkakoristeilla. Erityisenä yksityiskohtana tässä työssä olikin löytää vaaleanvioletteja niittykukkia myös hahmon pieniin kukkakoristeisiin. Tällä kertaa Rohtotädykkeen (Veronica officinalis) kukkien väri vastasi täydellisesti lumoavan vaaleanvioletin järven sävyä, samoin kuin myös piirretyn hahmon varjostusvärejäkin.

Pienet ja hennot Rohtotädykkeen kukat olivat kuin piilotettu aarre odottaen löytymistään toisten keskikesän kukkien ja kasvien alla.

Kukkaluomuksen teossa nuo pienet kukat olivat maagisia. Alla olevasta kuvasta voi myös verrata niiden kokoa suhteessa värikynään. Noiden pienten kukkien sommittelu hahmon kukkakoristeisiin tuntui siltä, kuin olisi rakennellut miniatyyrimäistä kukka-asetelmaa pienoiskoossa.

Yläosan pieniin kukkakoristeisiin käytin myös muutamia vaaleansinisiä lemmikin kukkia. Nuo pienet turkoosin sinertävät kukat sointuivat sopivasti yhteen hahmon silmien värin kanssa. Lopputuloksena hahmon silmätkin juhlistivat siten juhannusyön sävyjä – silmät kuin vaaleansiniset lemmikin kukat ja silmäluomet enemmän Rohtotädykkeen kukkien sekä vaaleanvioletin järven sävyjä toistellen.

Juhannusaattona voi todistaa tuota taianomaista hetkeä, kun keskiyön auringon säteet värjäävät yöttömän yön oransseilla sävyillä. Sen vuoksi tämä luomus vaati myös noita vahvempia oransseja ja keltaisia sävyjä valaisemaan sekä piirroshahmoa että kukkamekkoa. Siitä syystä kukkamekossakin on myös keltaisia niittynätkelmiä sekä niittyleinikkejä.

Lisäksi myös piirretyssä hahmossa keltaiset ja oranssit värikerrokset muistuttavat keskiyön auringosta. Alla olevasta kuvasta erottuu selkeämmin myös nuo auringonsäteiden kosketuksia mukailevat oranssit luonnosmaiset viivat, samoin kuin myös lämpimämmät sävyt hahmon kasvojen alueella.

Keskiyön auringon alla väreillä on lumoavia sävyjä. Ja juhannusyönä järvikin voi näyttäytyä vaaleanviolettina.

Toivon teille kaikille taianomaisia ja valloittavia keskikesän hetkiä!

Joulutonttu lumisessa metsässä

Tähän aikaan vuodesta metsässä voi nähdä tonttuja! ?

Ja tänään joulutontut ovat kiireisiä kaikkien toivottujen lahjojen kanssa. Nuo arvokkaimmat lahjat kun ovat niin tarpeen tässä maailmassa: rakkautta, myötätuntoa, positiivista energia - ja onnellisuutta ?

Ja juuri nyt, tuo yllä olevan kuvan tonttu, antaa kaikkea tuota juuri sinulle!
Lähettäen sylillisen positiivista energiaa  ?

Ja alla olevissa kuvissa vielä lumisen jouluillan tunnelmointia...

Vaaleeanpunaisen ja violetin talvisen taivaan alla, on aikaa jouluisiin luonnoksiin.
Aikaa saduille.

Onnellista joulun aikaa blogin lukijoille ?

Kaatuneen puun keiju

Kaatuneen puun keiju ?

Hänet voi nähdä vaeltelemassa kaatuneen puun päällä, tuolla pehmeimmällä sammaleella.

Joskus aarniometsässä voi melkein kuulla kaikuja niistä menneistä hetkistä, kun vanhat puut vuosia sitten kaatuivat. Mutta nyt pehmeä sammal jo hyväilee noita kaatuneita jättiläisiä. Ja marraskuussa, kun syksyn väriloisto on jo kadonnut, on metsä silti yhä niin uskomattoman vihreä. Tuon vehreän sammalpeitteen värittämä.

Vanhat metsät ovat lumoavia. Ja juuri sieltä voi myös löytää täydellisen paikan luonnosteluun ja unelmointiin...

Ja jos siellä siristää silmiään.... voivat keijutkin herätä henkiin.

Halloween mekot

Halloween mekot ?

Kumpi on suosikkisi? Vasen vai oikea?
(Voit kommentoida suosikkiasi  Instagramissa tai Facebookissa)

Nämä Halloween hahmot on luotu yhdistämällä tummempaan tyyliin piirretyt hahmot sekä pudonneista syyslehdistä kootut mekot.  Koska tahdoin näihin lehtimekkoihin leiskuvia punaisen ja oranssin sävyjä, olivat syksyiset haavan lehdet näihin luomuksiin sopiva valinta.

Joten siitä syystä luova prosessi alkoikin retkellä metsään. Juuri sinne, missä nuo korkeat lehtipuut kasvavat...

Syksy oli jo värjännyt haavan lehdet tuolla kauniin keltaisella sävyllä. Mutta korkealla latvoissa saattoi kuitenkin nähdä myös noita punaisia ja oransseja lehtiä.

Syystuuli saapui avukseni, kun odotin noiden kauniiden punertavien lehtien putoamista.

Ja lopulta löysin kokoelman juuri niitä sopivan värisiä punaisen ja oranssin sävyisiä lehtiä. Jotkut lehdistä olivat pudonneet jo aiemmin, mutta onneksi syksyinen valo avuliaasti paljasti niiden piilopaikat maassa.

Jokainen noista lehdistä oli ainutkertaisen kaunis. Ja muutamissa lehdissä oli noita pieniä mustia pisteitä ja tummentuneita kohtia, jotka sopivat hyvin myös suunniteltuun halloween teemaan sekä hahmojen tummaan tyyliin.

Olin jälleen löytänyt aarteita, valikoiman leiskuvan värikkäitä pudonneita haavan lehtiä. Ja nuo kauniit lehdet, ja niiden pienimmät mustat yksityiskohdat, antoivat jo monia ideoita myös hahmojen tulevasta piirretystä tyylistä.  Joten kiiruhdin toteuttamaan halloween hahmojani. Ja tuona iltana jopa syksyisissä puissa näytti auringonlaskun aikaan olevan nuo halloween teeman värit ja tuo kiehtova tumma tunnelma.

Tuo syksyinen auringonlasku ja pehmeän vastavalon korostama tummuus tarjosi lisää inspiraatiota piirtämiseen. Muisto tuosta maisemasta auttoi myös värittämään piirroshahmot tarpeeksi tummiksi. Tavoittelin hahmoille samantapaista vahvojen värien ja tumman tyylin yhdistelmää, aivan kuin tuossa syksyisten puiden takaa näkyvässä auringonlaskussa. Siten kuvituksen kahdelle hahmolle muotoutui tuo tumma tyyli yhdistettynä syksyisiin lehtimekkoihin.

Tahdoin myös korostaa valittuja värejä jo piirrosvaihessa, ja siten samalla myös erottaa hahmojen tyylejä toisistaan (kuva alla). Sen vuoksi hahmot on väritetty joko mustalla ja tummanpunaisella (vasen hahmo) - tai vastaavasti mustalla, harmaalla ja oranssilla (hahmo oikealla).

Lopputuloksena vasemmanpuoleisesta hahmosta tuli tummempi, kun taas oikeanpuoleiselle hahmolle muotoutui vahvasti oranssi tyyli. Lisäksi oranssilla hahmolla on mekossaan myös haavan lehtiä, joissa näkyy vahvoja keltaisen sävyjä.

Oranssille hahmolle piirsin myös hieman luonnosmaisemmalla tyylillä hiukset ja etenkin hihat. Nuo luonnosmaiset viivoitukset näkyvät selkeämmin kuvassa alla. Samassa kuvassa näkyy myös hieman paremmin hahmon vihreät silmät. Aavistus vihreää väriä antoi muuten niin oranssimustan hahmo tyyliin pienen lisän.
Verrattuna oranssiin hahmoon, toisen hahmon mekko vastaavasti rakentui tummemman punaisista lehdistä. Joissain noista lehdistä oli myös kiinnostavia tummanruskean sävyjä sekä harmaita haalenneita alueita, jotka sopivat hyvin halloween teemaan.
Lisäksi lehtien vahvat syvänpunaiset värit toistuvat myös hahmon piirretyissä hiuksissa ja asun rusetissa, mutta myös muissa mekon yläosan pienissä yksityiskohdissa sekä hahmon huulissa. Kuvassa alla voi nähdä selkeämmin mainittuja yksityiskohtia, sekä myös hahmon ruskeat silmät.

Hahmojen piirtämisen ja lehtimekkojen kokoamisen jälkeen, viimeistelin vielä halloween hahmoille tuon lehdistä rakennetun ympäristön. Kuvissa alla näkyy tuo lehtien kerroksellisuus sekä niiden muodostama maailma. 

Joskus syksy voi viedä mukanaan pudonneiden lehtien maailmaan.

Toivotan teille kaikille mukavaa ja taianomaista Halloweenia!

Syysvaahteran Keiju

Syysvaahteran keiju...
Annathan vaahteranlehtien pitää värinsä vielä hetken aikaa ??

Syysvaahteran keijun mekko on koottu pudonneista vaahteranlehdistä.  Ja tämän kerroksittaisen mekon tyyliksi valikoitui etenkin syksyn eri väreissä loistavat lehdet.

Ja siitä syystä tämän luomuksen tarina alkoikin juuri vaahteranlehtien etsinnöillä. Ja miten värikäs seikkailu siitä tulikaan! Alkaen vihreän vivahteista ja jatkuen keltaisten sävyjen syövereihin. Ja matkan varrella pysähdyin useamman kerran ihmettelemään, miten upeasti tuo syksyinen valo voikaan leikkiä vaahteranlehdillä.

Ja etsintöjeni jatkuessa, löysin niin monia pudonneita aarteita vaahteroiden alta...

Ja polkuni johdatti minut sitten mahtavan monivärisen vaahteran alle. Ja tuo puu näytti todellakin vaalivan kaikkia syksyn värejä ja vaiheita lehdissään.

Ja kaikkein kallisarvoisimmiksi aarteiksi paljastuivat nuo pudonneet syvänpunaiset lehdet. Nuo samaiset punertavat lehdet muodostivat sittemmin myös keijun mekon alaosan, ja tuon tummanpunaisen helman. Ja samat punaiset ja oranssit sävyt toistuivat sitten myös keijun mekon piirretyssä yläosassa. 

Keijun mekosta muotoutui monivärinen, sen matkallani kohtaamani vaahteran inspiroimana. Lisäksi piirretyn hahmon mekon yläosa ja muut värit on mukautettu tuon monivärisen lehtimekon sävyihin. Viimeisissä väritetyissä kerroksissa myös keijun silmät saivat lopullisen vahvan vihreän sävynsä.

Syksyn leiskuvat värit ovat aina inspiroivia. Ja tällä kertaa kirkkaan värikkäät vaahteranlehdet toivat ripauksen tuota syksyn taikuutta myös keijun lehtimekkoon.

Värikästä ja luovaa syksyä kaikille blogini lukijoille!

Kesäyön uni - vai kukkamekko?

Kun kadonnut hahmo oli yllättäen palannut luonnoskirjaani…
Saatoin vain ihmetellä, oliko kaikki tapahtunut totta - vai ainoastaan kesäyön unta.

Ja nuo kukkivat kukat hahmon mekossa... Voisivatko ne muistaa kaikki hänen keskikesän seikkailunsa?

Kuvassa näkyvä keskikesän teemaa noudatteleva kukkamekko on koostettu maitohorsmien kukinnoista, sekä myös valko- ja puna-apiloiden kukista.

Ja pienenä lisäyksenä mekon yläosa täydentyi myös kukilla ja lehdillä, jotka on piirretty samalla tyylillä kuin hahmon kukkaseppeleessäkin. Siten nuo pienet lisätyt piirroskukat muodostivat kuin koristeen hahmon mekkoon (yksityiskohta kuvassa alla).

Kadonneella luonnoskirjan hahmolla oli monia unelmia ja toiveita mekostaan. Kuvaisiko tämä kukkamekko nyt sitä taianomaista juhannusyötä keskiyön auringon alla -  ja ehkä jopa muistuttaisi niistä kesäaamun suloisimmista apilapelloista? Kertoisiko kukkamekko kaikista niistä keskikesän hetkistä, joita hahmo oli kokenut?

Ja koska kadonnut hahmo oli lopulta palannut, niin ehkä hänen toiveensa kukkamekosta olivat sittenkin toteutuneet... Ja kenties tuo mekko voisi nyt varjella ikuisesti muistoja kaikista hahmon menneen kesän seikkailuista.

Apilapelloilla

Luonnoskirjastani paennut hahmo oli nähty juhannusyönä lähellä apilapeltoja.

Hän oli kenties haltioitunut tuosta kesäyön pehmeästä valosta. Ja hahmo seisoi hievahtamatta paikallaan, niin että hän juuri ja juuri erottui valkoapiloiden keskeltä. Kruunu ja kukkaseppeleen lehdet, jotka hahmo oli värittänyt itse, näyttivät myös sopivan valeasuun hyvin. 

Ainoastaan hänen valkoinen mekkonsa oli vielä viimeistelemätön, kuin tyhjä kangas.

Sitten juhannusyö vaihtui jo hiljalleen aikaiseen aamuun. Nuo lumoavat aamun auringonsäteet toivottivat siten samalla juhannuspäivän tervetulleeksi. Ja yhtäkkiä apiloiden varjot tanssivat vienosti hahmon valkoisella mekolla! 

Ja hän uneksi taianomaisesta kukkamekosta, joka voisi vangita tuon menneen valkoisen yön tunnelman... ja nuo kesäaamun hetket.

Kummatkohan apilat olivat hänelle mieluisampia? Valkoapilat vai puna-apilat?
(Voit kommentoida suosikkiasi Instagramissa).

Ja minä vaelsin apilapelloilla, joissa nuo kauneimmat apilat kukkivat...
Mutta en enää löytänyt hahmoa sieltä.

Hän pakeni luonnoskirjasta

Kun unelmoi hieman liian pitkään, voi se näyttää melkeinpä jopa viivyttelyltä. Ja samaan aikaan tuo piirroshahmo vähitellen jo turhautuu...

Ja sitten juhannusyönä se oli tapahtunut! Hahmo oli sekoittanut kaikki nuo apilat - ja paennut!

Tai ehkä hahmo ei sittenkään vain pitänyt tarpeeksi kukkavalinnoistani tai suunnittelmistani? Luulen, että hän myös käytti joitain kyniäni värittääkseen itsensä. Niin, ja jopa repi itsensä irti luonnoskirjastani!

Juhannuksena voi sitten sattua mitä ihmeellisimpiä asioita...

Mutta voiko tuosta kaaoksesta löytyä kauneutta?

"In all chaos there is a cosmos, in all disorder a secret order"   ― Carl Jung 

Hyvää juhannusta!

Hyvää juhannusta - ja taianomaista juhannusaattoa!

Yllä kuvassa on yksityiskohta vanhemmasta kuvituksesta nimeltään Midsummer Eve.

"Midsummer Eve", tuo myyttinen neito, jonka voisi kenties kohdata vain näin juhannusaattona...
Ja juuri tänään hän on jälleen täällä!

Toivotan teille kaikille blogini lukijoille keskikesän ihmeitä ja onnellisia hetkiä!

Eilisen Kuningatar

Yksi, kaksi, kolme hortensian kukkaa...
Ja katso, yhtäkkiä siihen muodostuikin polku eiliseen!

Voisiko tuota kukkien polkua pitkin matkustaa jopa ajassa taaksepäin... ja tavata tuon Eilisen Kuningattaren?

Työ nimeltään “Yesterday´s Queen” (Eilisen Kuningatar) syntyi useita vuosia sitten. Tähän piirrokseen suunnittelin vintage-tyylin, joka myös muistutti hiukan vanhoja uudelleen väritettyjä vintage valokuvia. Tässä työssä  vintage-tyyli yhdistyi lisäksi kukka-teemaan.

Lisäksi tässä piirroksessa oli myös ripaus mytogiaa. Ja miten inspiroiva aihe se olikaan! Piirtäessä oli jännittävää kuvitella, miltä tuo Eilisen Kuningatar oikein näyttäisikään...

Tämän piirroksen toteutin lyijykynillä ja valikoiduilla värikynillä, samalla tavalla kuin myös orkidea-aiheisen vintage piirroksen aiemmasta artikkelista (Orkidean mystinen hehku). Myös tässä piirroksessa harmaan sävyissä toistuvat kasvonpiirteet yhdistyvät väritettyihin kukkiin.

On aina yhtä jännittävää nähdä, miten tuo osittainen värittäminen muuttaa piirrosta! Harmaan sävyjen ja värin keskinäinen vaihtelu on oiva keino korostaa tiettyjä elementtejä enemmän ja samalla vaikuttaa siten koko työn tunnelmaan ja tasapainoon.Tässä tapauksessa etenkin kruunu ja kukat nousevat piirroksesta esille vahvasti, koska vain ne on väritetty.

Kun piirros oli valmistumassa, lisäsin vielä muutamia oikeita hortensian kukkia piirroksen päälle. Ja se loi tähän työhön aivan uuden ulottuvuuden!

Koska tahdoin tästä vintage piirroksesta yhdistelmän vaaleansinistä ja harmaata, valikoitui tähän teokseen siten juuri hortensian kukkia. Nuo hennot kukinnot olivat sekä sinisiä, mutta ne myös toivat vahvasti mieleen kukoistuksen ja kukkaan puhkeamisen. Nuo menneisyyden kukkivat hetket, joista ajan myötä kenties tulee vintage muistoja.

Tähän työhön suunnittelin käsin piirretyille kukille hieman tavallisesta poikkeavan tyylin, esimerkiksi aiemmin mainittuun orkidea-aiheiseen työhön verrattuna. Tässä piirroksessa nimittäin tavoittelin enemmänkin hieman "keinotekoista" ja "silkkikukkien" (tekokukkien) kaltaista tunnelmaa. Aivan kuten niissä kukissa, joita voi toisinaan nähdä vanhoissa vintage valokuvissa. Tahdoin Eilisen Kuningatteren kantavan muutamia tuollaisia "tekokukkia", jotka vaikuttaisivat samalla hieman epätodellisilta ja iättömiltä. Ehkä ne samalla vahvistaisivat tunnetta siitä, että aika olisi pysähtynyt. Joissain vintage valokuvissa on tuo mystinen tunnelma, kuin katsoisi pysäytettyyn eiliseen - ja samaan aikaan aprikoisi, että ovatkohan nuo kuvan kukat oikeita...

Samasta syystä jätin tämän piirroksen kukat myös tavallista pelkistetyimmiksi verrattuna esimerkiksi edellä mainittuun orkidea-aiheiseen piirrokseen. Alla olevissa kuvissa Eilisen Kuningattaren kukkien summittainen ja hiomaton, jopa hieman kuvitteellinen tyyli näkyy esimerkiksi kukkien muodoissa ja viivoissa.

Tuota samaa kuvitteellista tyyliä noudatellen piirsin tähän piirrokseen myös kuihtuneita lehtiä, jotka on jätetty harmaiksi... Nuo eilisen värittömät lehdet olivat piirrokseen pieni lisäys, joka kertoi tarinaa eilisen jo kuihtuneista kukista ja lehdistä. Ne ovat  melkein kuin viesti menneisyydestä. Ja tässä tapauksessa viesti on kenties vuodelta 2012, jolloin tämä piirros syntyi.

Myös piirroksen keltainen ja hieman ajassa tummunut kultainen kruunu oli symbolinen lisäys työhön. Alla kuvissa näkyy yksityiskohta, jossa voi nähdä käsin piirretyn kruunun sekä osia piirretyistä "tekokukkien" kaltaisista kukista ja harmaista "kuihtuneista" lehdistä - mutta samalla myös oikeita hortensian kukkia aseteltuna piirroksen päälle.

Tämän työn luominen olikin kollaasin rakentamista. Ja niinä hetkinä, kun kaikki elementit lopulta löytävät paikkansa, tuntuu kuin todellisuus ja epätodellinen voisivat sulautua yhteen. 


Tämän työn ja prosessin muistelu tänään oli kuin kävely tuota hortensian kukkien muodostamaa polkua pitkin....


Ja tuo hento polku vei minut jälleen takaisin sinne. Eiliseen.

Toivon teille kaikille ihania ja inspiroiva hetkiä, joista joku päivä voi tulla niitä kaikkein parhaita vintage muistoja.
 

Ystävänpäivän ruusumekot 2018

Hyvää Ystävänpäivää Sandcastle.fi blogin lukijoille ❤️

Tässä ruusumekot ystävänpäiväksi…  Kumpi on suosikkisi, vasen vai oikea?

Jotkut päivät täyttyvät ruusuisista ajatuksista... ja jälleen tänä vuonna ystävänpäivästä muodostui ruusuinen päivä.

Tähän ystävänpäivän kuvitukseen suunnittelin hahmot perinteisin ystävänpäivän värein ja täydensin mekot oikeilla ruusuilla. Tänä vuonna valitsin ruusuja neljää eri väriä, sekä lämpimiä että kylmempiä sävyjä. 

Näitä ruusumekkoja tehdessä tuntui kuin olisi voinut olla päivän osa hahmojen ruusuista satumaailmaa...

Vasemmanpuoleisen hahmon mekko syntyi syvänpunaisista sekä vaaleammista oranssinsävyisistä ruusuista.  Toisen hahmon mekkoon sen sijaan valikoitui kylmemmän sävyisiä vaaleanpunaisia ja purppuran väreihin vivahtavia ruusuja. Suunnittelin mekot yhdistelmiksi erivärisiä ruusuja ja samalla hameisiin syntyi lisää kerroksellisuuden tuntua.

Tällä kertaa suunnittelin kukkamekkoihin pidemmät hihat mukaillen pitsistä tyyliä. Mekkojen käsin piirretyt kirjailut kimaltavine yksityiskohtineen sen sijaan alkoivat matkan varrella muistuttaa taitoluistelupukujen yksityiskohtia... Kenties parhaillaan meneillään olevat PyeongChangin talviolympialaiset ja inspiroivat taitoluistelijat vaikuttivat myös näihin vuoden 2018 ystävänpäivän ruusumekkoihin. 

Piirsin vasemmanpuoleiselle hahmolle tumman tukan, jossa hiusten latvoissa näkyy syvänpunaisia raitoja. Siten hiuksiin rakentui värikerroksia lisätessä hieman jopa balayage-efektiä muistuttuva tyyli. Hahmon tyyliä mukaillen myös mekon yläosa koostuu värikynän kerroksista, joissa vallalla on vahvat syvänpunaiset sävyt.

Ja samaan aikaan vaaleammat ja hieman oransiin vivahtavat ruusut valaisivat tuon muuten niin tumman ja syvänpunaisen kukkamekon. Pienenä yksityiskohtana lisäsin värikynällä hieman tuota samaa vaaleaa oranssia värikynällä myös hahmon silmäluomiin kuin silmämeikiksi.

Ja kaikkien noiden ruusujen keskellä,  voi yhtäkkiä havahtua ja nähdä sen yhden yksittäisen ruusun ainutlaatuisuuden...

Kuten alla olevaan kuvaan ikuistetussa hetkessä, jolloin tuo vaalea ja hieman oranssi ruusu tuntui vangitsevan huomion ja valaisevan koko hahmon - ja myös studion.

Myös toisen hahmon kohdalla kirkkaat vaaleanpunaiset ruusut valaisivat koko kukkamekon. Tämän toisen oikeanpuoleisen hahmon kohdalla mekon yläosan väritin tyyliä noudatellen viileämmillä vaaleanpunaisen ja purppuran väreillä.

Oikeanpuoleiselle hahmolle suunnittelin vaalean tukan vaaleanpunaisella korostevärillä. Myös tälläkin hahmolla voi nähdä vähän  balayage-tyylin kaltaista väritystä hiusten latvoissa, mutta tässä vastaavasti siis pinkin sävyisenä. Vaaleampien ruusujen terälehdissä oli myös kauniin pehmeitä sävyjä, jotka antoivat inspiraatiota värivalintoihin ja antoivat siten myös hahmon hiusväriin saman pehmeän yleissävyn. Nuo samat värit toistuvat myös hahmon ihonväreissä. Silmät ja silmämeikki tälle hahmolle sen sijaan rakentuivat vaaleansinisistä sävyistä, jotka vahvistivat hahmon ja mekon viileämpiä sävyjä.

Lopputuloksena molemmille hahmoille syntyi oma tyylinsä. Mutta samalla oli kuitenkin myös tärkeää pitää molemmat hahmot tarpeeksi samankaltaisina, koska ne tulisivat vieretysten samaan kuvitukseen. Joten tällä kertaa kuvitustyössä olennaisinta oli jälleen luoda yhteneväisyyttä paitsi hahmojen, niin myös sekä lämmin- että villeänsävyisten ruusujen välille.

Lopuksi kuvitus täydentyi vielä ympäröivillä ruusuilla ja lehdillä.

Toivotan ihanaa ja ruusuista ystävänpäivää kaikille blogini lukijoille! ?❤️

 

Juhannustaikoja

Tänä juhannuksena neljäs mystinen neito liittyy
keskikesän juhlintaan…

Neito tuo kuiskailee jo lemmenloitsujaan. Noita muinaisia taianomaisia sanoja.
On jälleen juhannus.

Vaaleanpunaisia  unelmia, sydämenmuotoisia pilviä.
Yöttömän yön salaisuuksia ja niittykukkien taikaa
- Hmm, ja ehkäpä myös ripaus purppuraa…

Mutta voiko tuo juhannuksen taika totta tosiaan,
herättää kaunokitkin jo etuajassa kukkimaan…?

Taianomaista juhannusta kaikille blogini lukijoille <3

Yläpuolella on luonnos  ”Midsummer Love Spell” kuvituksesta. Kyseinen piirros on suunniteltu aikoinaan yhdessä Metsänneidon, ”Midsummer Eve” hahmon  sekä Vedenneidon kanssa. Nuo kuvitusten neidot ovat tulleet tutuksi aiemmilta vuosilta sekä etenkin blogini viime kesän artikkeleista. Yhdessä nuo neidot muodostavat sarjan myyttisiä keskikesän kuvituksia.

Nämä myyttiset satuhahmot syntyivät alun perin inspiroituneena Suomen juhannuksen mytologiasta ja taruhahmoista. Ja matkan varrella suurena inspiraationa olivat suomalaisen keskikesän taikuus sekä tietenkin upea Suomen luonto niittykukkineen.

Tälle neljännelle kuvitushahmolle vaaleanpunainen, magenta ja purppuranpunainen loivat oman uniikin tyylinsä.  Myös tähän kuvitukseen yhdistin suomalaisia niittykukkia, jotka sopivat valitun teeman väreihin. Vaaleanpunaisen ja magentan lumoavat sävyt toimivat oppainani etsiessäni sopivia kukkia neidon kukkamekkoon. Etenkin puna-ailakeissa oli keskikesän lemmenloitsuihin sopivaa tunnelmaa.

Puna-ailakit olivat ihana inspiraation lähde, kun piirsin tätä juhannustaikojen ja lemmenloitsujen maailmaan sukeltavaa kuvitusta.

Ja miten taianomaista,  yhtäkkiä kaikkialla näyttikin olevan sydämenmuotoisia vihjeitä kuvituksen romanttisesta teemasta.

Tahdoin tämän neljännen hahmon kohdalla korostaa juhannustaikojen mystiikkaa. Siitä syystä juuri puna-ailakit, puna-apilat sekä maitohorsmat valikoituvat tämän kuvituksen kukiksi. Valituissa niittykukissa oli romanttisia vaaleanpunaisen sävyjä, mutta etenkin purppuranpunaisen ja violetin vivahteet toivat lemmenloitsuja kuvaavaan teemaan tarvittavaa värikylläisyyttä, voimaa ja mystisyyttä.

Jo maitohorsman kukat itsessään olivat kuin pieniä loitsuja...

Pohjoismaisessa valkeassa kesäyössä on jotakin mystistä. Tuon maagisen hohteen ympäröimänä tuntuu kuin olisi unenomaisessa satumaailmassa. Tuo taianomainen hohde vaikutti jälleen myös tämän kuvituksen värivalintoihin. Piirroksen hahmon ihonsävyihin valitsin viileämpiä vaaleanpunaisen sävyjä. Samoin valkoinen väri valokohdissa kuvasi lumoavaa yötöntä yötä Suomessa, jolloin yö ja päivä sulautuvat yhteen.

Kuvituksessa tavoitteena olikin yhdistää tuon pohjoisen valkean yön taika, vaaleanpunaisen romanttinen vivahde sekä toisaalta vahva ja värikylläinen visio lemmenloitsujen huumasta.

Valittujen niittykukkien upeat purppuranpunaiset sävyt korostivat juhannustaikojen teemaa. Värien tasapaino täydentyi vielä kaunokkien violeteilla sävyillä…  Niin ja miten ne kukkivat jo juhannusaattona? Sen täytyy olla juhannuksen taikuutta!

Myytit ja kertomukset taioista, jotka saisivat kukat kasvamaan nopeammin, antoikin vielä oman lisämausteensa tähän juhannustaikoihin ja lemmenloitsuihin liittyvään kuvitukseen.

Kuvitusta tehdessäni puna-apiloiden vihreät lehdet muistuttivat keskikesän vehreydestä ja auttoivat yhdistämään eri ideat yhdeksi kukoistavaksi kukkamekoksi.

Niittykukilla on erityisen kiehtova rooli juuri juhannuksena.  Vanhat uskomukset juhannustaioista ja erilaisten niittykukkien keräämisestä ovat suomalaisille tuttuja, mutta etenkin blogiini oli jälleen toistamiseen mukava linkittää suomalaisiin juhannustaikoihin liittyvä lumoavan kaunis Visit Finland sivuston artikkeli. Ja tietenkin koko linkin sivusto on upea visuaalinen elämys kaikille Suomesta kiinnostuneille. 

Ja niin... mitä se erilaisten niittykukkien kerääminen merkitsee - tai miksi tulisi pyöriä siellä aamukasteessa…?

Viime vuodeltakin tuttu linkki alla avautuu uuteen ikkunaan.

visitfinland.com/white-night-magic/

 

Juhannusaatto "Midsummer Eve"

Tänään niittykukat koristavat hänen hiuksiaan.
Ja kultainen kruununsa on aivan kuin yöttömän yön aurinko.
Hän kulkee niityn poikki, ja yhtäkkiä niittykukat kukkivatkin hänen mekollaan.

Tuo mystinen keskikesän tunne, äänet kuin muinaisia taikoja.
Onko tämä totta – vai sittenkin vain kesäyön uskomatonta unta?

Taivaalle on kirjoitettu vaaleanpunaisia unelmia.
Vaaleansininen jää seuraamaan miten juhannuskokot valaisevat taivaan.
Lumoavat liekit juhlistavat keskikesän huipennusta,
ja lämpimät leiskuvat värit sulautuvat luonnon viileisiin sävyihin.
Tuo satumainen tanssi vangitsee kaikki värit tähän yhteen hetkeen.

Tänään ei ole pimeyttä, vain valkea yö.
Olemassaolon iloa… onhan juhannusaatto.

Ja juuri ennen aamunkoittoa pohjoinen kesäyö on puhtaan valkoinen.
Huomenna päivä on jo lyhyempi ja hitaasti kaikki värit muuntuvat eilisen muistoiksi.

Aurinko on yhä taivaalla… oliko tämä todellista?

Lumoavaa juhannusaattoa blogini lukijoille <3

Yläpuolella on luonnos  ”Midsummer Eve” kuvituksesta . Kyseinen piirros on suunniteltu aikoinaan yhdessä Metsänneidon ja Vedenneidon kanssa (kaksi aiemman artikkelin hahmoa). Tälle kolmannelle hahmolle vahvat keltaisen ja magentan värit loivat oman uniikin leiskuvan teemansa. Yhdessä ”Midsummer Eve”, Metsänneito ja Vedenneito muodostavat sarjan myyttisiä keskikesän kuvituksia.

Nämä myyttiset satuhahmot syntyivät alun perin inspiroituneena Suomen juhannuksen mytologiasta ja taruhahmoista. Ja jälleen matkan varrella suurena inspiraationa olivat suomalaisen keskikesän taikuus sekä upea Suomen luonto niittykukkineen. Myös tähän kolmanteen ”Midsummer Eve”  kuvitukseen keräsin niittykukkia, jotka kukkivat Suomessa juuri keskikesän juhlan aikaan.

Tämän kuvituksen satuhahmon suunnittelin juhannuksena syttyvien kokkojen kunniaksi juhannusaaton teemaan. Juhannusaattona kokot syttyvät järven ja meren äärelle ja myös tähän kuvitukseen tuli aavistus vaaleansinistä väriä kuvaamaan tuota juhannukselle tunnusomaista järvimaisemaa.

Kuvitusta tehdessä mieleen piirtyi veden äärelle kootut kokot, jotka kesäillassa syttyvät juhlistamaan juhannusaattoa...

Juhannuskokon liekkien taianomainen tanssi on lumoavaa katseltavaa…


Piirroksessa voimakkaat keltaisen ja oranssin värit korostivat tuota kokon leimuavaa tunnelmaa.  Samasta syystä valitsin kukkamekkoon niittykukkia etenkin keltaisen ja punertavan sävyissä.

Samalla sekä maitohorsman että puna-ailakin (silene dioica) magentan punertava väri yhdisti niittykukat myös piirroshahmon ihon vaaleanpunaisiin sävyihin. Kylmemmät pinkit sävyt koko kuvituksessa luovat myös mielikuvia keskikesän auringonlaskuista ja vaaleanpunaisista kesäilloista.

Tässä kuvituksessa halusinkin tavoittaa kaikki juhannusaaton leiskuvat ja värikylläiset värit… kuitenkin niin, että ne olisivat sopusoinnussa Suomen järvimaiseman ja luonnon viileämpien ja hienovaraisten värien kanssa. Lopputuloksena ”Midsummer Eve” syntyi juhlistamaan suomalaista juhannusaattoa.

Pohjoismaisessa valkeassa kesäyössä on jotakin mystistä. Tuon maagisen hohteen ympäröimänä tuntuu kuin olisi unenomaisessa satumaailmassa. Tuo taianomainen hohde vaikutti myös kuvituksen värivalintoihin. Valkoisen värin yhdistäminen voimakkaan lämpimiin sävyihin kuvasi juuri tuota lumoavaa yötöntä yötä Suomessa, jolloin yö ja päivä sulautuvat yhteen… siksi myös piirrokseen oli luonnollista valita puhdasta valkoista valokohtiin. Aivan kuin pohjoisen valkea yö olisi siten viimeistellyt koko kuvituksen.


Juhannuksena erilaiset koristelut ovat kertoneet keskikesän juhlistamisesta. Vanha perinne juhannuksena on ollut talojen ja sisäänkäyntien koristelu nuorilla koivuilla ja kukilla. Tuo vanha perinne päätyi myös kuvitukseeni sekä niittykukkien, että myös koivunlehtien kautta. Hahmon kukkamekon alaosaan lisätyt koivunlehdet toivat vielä lisää suomalaista tunnelmaa tähän kuvitukseen.

Myös luonto paljasti pieniä ihmeellisyyksiä tämän kuvituksen yhteydessä. Alla on yksi yksityiskohta pienestä ihmeestä luovan prosessin aikana. Luonto on mahtava taiteilija – ja me olemme kaikkien noiden ihmeiden ja taideteosten ympäröimänä.  Jopa silloin kun pienen suomalaisen koivun lehti ei osannut päättää kasvaako erilleen – vai jäädäkö paikoilleen, lopputulos on kaunista…

Yhteen kasvaneista lehdistä tuli ajan myötä myös symboli näille keskikesän kuvituksilleni. Kuvitussarjalle, jossa erillisistä osista lopulta rakentuu yksi tarina.

Vanhat perinteet koivun lehdistä ja juhannuksen koristeluista päätyivät tähän kuvitukseen myös siten, että hahmon hiuksiin piirtyi pienen pieniä vihreitä lehtiä ja niittykukkia. Vaikutelma kukista hiuksissa muistuttaa kaikista juhannuksen vehreistä ja kukkivista koristeluista ja kukkaseppeleistä.

Niittykukilla on erityisen kiehtova rooli juuri juhannuksena.  Vanhat uskomukset juhannustaioista ja erilaisten niittykukkien keräämisestä ovat suomalaisille tuttuja, mutta etenkin blogini englanninkieliseen versioon oli mukava linkittää suomalaisiin juhannustaikoihin liittyvä lumoavan kaunis artikkeli. Ja tietenkin koko linkin sivusto on upea visuaalinen elämys kaikille Suomesta kiinnostuneille. 

Ja niin... mitä se erilaisten niittykukkien kerääminen merkitsikään - tai miksi tulisi pyöriä siellä aamukasteessa…?
Linkki alla avautuu uuteen ikkunaan.

visitfinland.com/white-night-magic/

 

Keskikesän Vedenneito

Polku metsän läpi vie unohdetulle lammelle.
Niittykukat ovat salaisen reitin vartijoina.
Lemmikkejä, hiirenvirnoja ja metsäkurjenpolvia…Sinisen ja violetin sävyjä.

Kaikki siniset kukat kuiskivat, että juhannusyönä metsälammella tai puron pyörteissä voisi nähdä vedenneidon.

Mutta onko tuo veden haltijatar sittenkin vain utuinen heijastus?
Hento kuvajainen juhannusyönä, tanssimassa veden kimalteessa... sukeltaen juuri ennen aamunkoittoa.

Vai voisiko vedenneidon nähdä tyynellä järvellä taianomaisessa tuhansien järvien maassa?
Ja seuraisitko silloin hänen jälkiään pohjoisen valkeasta kesäyöstä
aina juhannusaamun usvaan saakka?

Koska juhannuksena kaikki on mahdollista, vedenneito oli täälläkin...

Yllä oleva luonnos Vedenneidosta syntyi aikanaan Metsänneidon sisareksi.
Muistatteko vielä tuon viime juhannuksen Metsänneidon (alla)?

Nämä myyttiset satuhahmot syntyivät alun perin inspiroituneena Suomen juhannuksen mytologiasta ja taruhahmoista. Visiot suomalaisesta Metsänneidosta ja Vedenneidosta kehittyivät luonnoskirjassani perustuen vanhoihin myytteihin, ja muotoutuivat sitten matkan varrella uusiksi kuvitusideoiksi.

Suomen luonnon puhdas kauneus on vuosien varrella ollut suuri inspiraation lähde kuvituksiini. Näissä juhannus-teemaisissa kuvituksissa Suomen luonto, järvet ja niittykukat olivat jälleen tärkeässä roolissa.

Piirsin ensin satumaiset hahmot ja sommittelin sen jälkeen hahmoille kukkamekot aidoista suomalaista niittykukista. Valitsin etenkin niittykukkia, jotka kukkivat Suomessa juuri juhannuksen aikaan. Keskikesän Metsänneidon ja Vedenneidon uniikit mekot suunnittelin kukkimaan kummallekin neidolle oman teeman ja tunnelman mukaisesti, metsä- ja vesiteemoja mukaillen. Yhdessä nuo sinisen ja vihreän sävyt kertovat tarinaa lumoavasta Suomen juhannuksesta.

Vedenneidon mekkoa varten keräsin etenkin sinisävyisiä niittykukkia, joiden avulla piirtyi tämä visio veden äärellä kulkevasta haltijattaresta. Vedenneidon mekkoon hiirenvirnoista muodostui pieniä aaltoja, ja vaaleansiniset lemmikit toivat herkkyyttä koko kuvitukseen.

Myös piirroksessa korostin vaaleita sinisen sävyjä, kuvaten siten Suomen puhtaita vesistöjä. Viileät sinisen sävyt valkoiseen yhdistettynä olivat myös oiva keino lisätä suomalaista järvimaiseman tunnetta perinteiseen vedenneito-teemaan. Häivähdys vihreää ja purppuraa auttoivat saamaan kokonaisuuteen syvyyttä ja monipuolisuutta, mutta samalla ne kuvastavat sekä kesäyön varjoja että heijastuksia tyynellä järvellä. Etenkin metsäkurjenpolven purppura väri loi mystistä juhannuksen taikuutta Vedenneidon muuten niin siniseen kukkamekkoon.

On mielenkiintoista pohtia miten mielikuvat ja ideat syntyvät. Joskus visioihin liittyy tietty tunne tai muisto, jo unholaan vaipunut näkökulma, inspiroiva väri, musiikki – tai jopa ääni. Tässä tapauksessa etenkin suomen kielen sanoissa oli sitä tiettyä taianomaista tunnelmaa, kun suunnittelin näitä keskikesän kuvituksia. Jotkut sanat tuntuvat luovan visioita kuin itsestään.

Joissakin suomenkielisissä sanoissa vain on myyttistä runoutta...  Kuten esimerkiksi sanassa ”vedenneito”, joka englanniksi kääntyy sanoiksi ”water nymph” tai ”naiad”. Suomen mytologia tosin muovaa vedenneidon käsitteestä jo aivan omaa tarinaansa. Mutta jo lähtökohtaisesti sana ”vedenneito” kuulostaa rauhoittavasti solisevalta purolta, jossa tavut ovat kuin siltoja veden yli. Vedenneito-sanan pehmeyden äärellä voi melkeinpä nähdä tuon myyttisen taruhahmon vaeltavan metsälammen tai puron äärellä. Jotkut sanat ovat kuin musiikkia, kuin myyttisiä kuiskauksia... Kenties niitä samoja muinaisia tarinoita, joita liplattavat laineet kertovat kesäiltaisin järvellä.

Virallinen ”naiad” termin käännös englannista suomeksi on ”aallotar”, joka myös sanana virtaa kuin aaltoileva vesi. Tuon suomalaisen lainehtivan sanan inspiroimana myös Vedenneidon hiuksiin piirtyi aaltoja. Lopputuloksena kuvitukseen yhdistyikin  elementtejä useista myyttisistä suomenkielen sanoista.

Monet lukevat blogiani englanniksi, ja monesti myös työni ovat nimetty vain englanniksi. Siksi blogini englanninkielisessä versiossa linkitin edellä kuvattuja kauniita suomen kielen sanoja kuunneltaviksi Forvon kautta. Forvon laajasta ääntämiseen liittyvästä sivustosta voi olla hyötyä myös kaikille teille, jotka työskentelette tai matkustatte paljon ulkomailla – tai opiskelette uutta kieltä. Ja tietenkin sivusto inspiroi jokaista, joka haluaa hetkeksi pysähtyä ihailemaan oman äidinkielensä kauneutta.

Suomalaisia myyttisiä sanoja Forvossa:
(sanat avautuvat uuteen ikkunaan, kuuntelu Forvossa sinisellä play-painikkeella)
Aallotar
Vedenneito
Metsänneito
Keijukainen

Kuvittaminen on monitahoinen luova prosessi, johon voi vaikuttaa monet erilaiset visiot ja näkökulmat – aina myyteistä sanoihin saakka. Jopa tietty ääni tai ääntäminen voi muokata mielikuvia. Parhaimmillaan kuvitusprosessi tempaakin piirtäjän mukaansa syvälle mielikuvien ja käsitteiden syövereihin. Teemana Suomen myyttinen juhannus on hyvin inspiroiva kuvitusaihe.

Suomen juhannus rakentuu vanhoista myyttisistä perinteistä, seesteisistä järvistä, kauniista niittykukista - ja unohtumattomista hetkistä.  Mutta ennen kaikkea se on meidän omien mielikuvien ja kokemuksiemme taianomainen summa… Me kaikki voimme luoda taikaa.

Satumaista keskikesää ja ihania ihmeitä kaikille Sandcastle.fi blogin lukijoille!

Juhannuksesta lumoutunut

Taianomaisen Suomen juhannuksen lumoissa.
Yrittäen vangita ne ohikiitävät hetket, kun ihmeitä voi tapahtua.

Oliko se metsänneito?
Keskiyön aurinko jopa koristeli hänen mekkonsa niittykukilla.

Hyvää juhannusta teille kaikille blogini lukijoille!
Tuokoon yöttömän yön aurinko teille valoa ja iloa <3

Kevättä ilmassa!

Kevättä ilmassa!
Iloista toukokuuta kaikille lukijoille!



Ja alla vielä yksityiskohta Kevään Keiju piirroksesta (keskeneräinen vaihe). Oheisesta kuvasta näkyvät tarkemmin miniatyyri kasvot ja piirteet verrattuna värikynien ja siveltimen kokoon.

Minne kaikki keijut piiloutuvat talven ajaksi?

Luminen satumetsä vaalii jäätyneitä muistojaan.
Mutta lumipeitteen alla on jo kuitenkin hiljainen lupaus keväästä.

Oletko koskaan ihmetellyt, minne kaikki keijut piiloutuvat talven ajaksi…?

Katso vielä vähän tarkemmin...

Sillä syvältä talvisesta satumetsästä voit löytää paikan,
jonne keijut ovat piiloutuneet.

Onnetar valitsi sattumanvaraisesti muotokuva-kilpailun voittajan!

Onnetar voi värittää harmaan elämän taianomaisella kosketuksellaan aivan kuten kävi luonnoskirjassanikin... Katso mitä tapahtui! Ja äärimmäisten valmisteluiden ja arpajaiskuvioiden jälkeen voin nyt ilokseni todeta, että Onnetar on myös sattumanvaraisesti valinnut onnekkaan voittajan lemmikkin muotokuvaa tavoitelleiden kilpailijoiden keskuudesta... Ja ilmaisen lemmikin muotokuvan omasta lemmikkivalokuvastaan voittaa Katie F! Onnittelut voittajalle!

Ilman Onnettaren apua minun olisi ollut mahdotonta valita vain yksi voittaja kaikkien osallistujien jättämien kommenttien ja valokuvien keskuudesta. Sen vuoksi onnekas voittaja oli parasta valita sattumanvaraisesti! Kiitos kaikille teille jotka osallistuitte! Vaikka vain yksi voitti - olin liikuttunut kaikista kommenteista  ja kuvista, teillä on upeita ja ihania lemmikkejä <3

Lemmikin muotokuvaan liittyvä kilpailu on päättynyt Facebookissa - Onnettaren apu tarpeen?

Sandcastle.fi lemmikin muotokuvaan liittyvä kilpailu Facebookissa on nyt päättynyt. Suuri kiitos teille kaikille, jotka kävitte jättämässä kommentin tai lemmikkinne valokuvan kilpailukuvan alle!

Tämän kilpailun myötä kaikki kommentit ja valokuvat eivät vain ole liikuttaneet minua ja tuoneet välillä jopa kyyneleitä silmiini - vaan ovat myös saaneet minut hymyilemään matkan varrella. Kommenttinne ovat minulle tärkeitä ja ihailen myös sitä, miten ne kuvaavat kaikkia niitä tunteita, joita lemmikit elämäämme tuovat <3

Nyt minulla on tiedossa erittäin vaikea tehtävä valitessani vain yhden onnekkaan voittajan. Oikeastaan tuntuu mahdottomalta laittaa kommentteja tai kuvia minkäänlaiseen järjestykseen, koska jokainen niistä on omalla tavallaan yhtä tärkeä. Ja tiedän, että jokaiselle osallistujalle juuri se oma lemmikki on se kaikkein tärkein ja kallisarvoisin.

Luulen, että juuri tästä johtuen Onnetar ilmaantui tänään luonnoskirjaani - ja hänellä tulee olemaan suuri vaikutusvalta voittajan valinnassa. Joten... perjantaina nähdään kuka on Onnettaren suosiossa! Ilmoitan voittajan vielä virallisesti Facebookissa Perjantaina 14.11.14.

Kiitos vielä kaikista kuvista, kommenteista ja tykkäyksistä <3
Ja tervetuloa myös uudet fanit, jotka vasta nyt olette löytäneet hiekkalinnaani :)

Vielä ehtii osallistua kilpailuun - yksi onnekas voittaa ilmaisen muotokuvan lemmikistään!

Sandcastle.fi juhlii 10 000 tykkäystä Facebookissa <3 Osallistu Facebookissa ja voit voittaa ilmaisen piirroksen lemmikistäsi! Voittajalle matkaava lemmikin muotokuva sisältää myös postikulut ja toimituksen perille maailmanlaajuisesti. Sinun tarvitsee vain KOMMENTOIDA tai JAKAA LEMMIKKISI VALOKUVA Sandcastle.fi Facebook-sivulla.  Kilpailuaika on 10.10.2014–11.11.2014 ja voittaja julkistetaan 14.11.2014.

ONNEA kilpailuun! Ja suuri KIITOS kaikille faneille tykkäyksistä ja tuesta <3

Kissan fantasiamuotokuva lyijykynillä

Lemmikin muotokuva voi olla myös vähän erilainen - ja mukailla vaikkapa fantasia teemaa!

Lemmikin fantasiamuotokuva lyijykynillä. Tässä on vanhempi kuva erään projektini yhdestä työvaiheesta. Tässä luonnostelun jälkeen kaikki symboliset elementit ovat vihdoin löytämässä omat paikkansa muotokuvassa.


Ja vielä lähikuva lyijykynätyöstä. Tuntui melkein kuin olisin itse ommellut fantasiavaatteita piirtäessäni yksityiskohtia tähän fantasimuotokuvaan :)

Sandcastle.fi on saavuttanut 10 000 tykkäystä Facebookissa - Liity juhlintaan ja osallistu kilpailuun!

Sandcastle.fi saavutti taianomaiset 10 000 tykkäystä  Facebookissa <3  Kiitollisena on nyt minun vuoroni kiittää kaikkia faneja! Joten on aika julkaista jännittävä kilpailu, jossa onnekas voittaja voittaa ilmaisen MUOTOKUVAN LEMMIKISTÄÄN. Voittajalle matkaava lemmikin muotokuva sisältää myös postikulut ja toimituksen perille maailmanlaajuisesti.

Osallistu Facebookissa ja voit voittaa ilmaisen piirroksen lemmikistäsi! Sinun tarvitsee vain KOMMENTOIDA tai JAKAA LEMMIKKISI VALOKUVA Sandcastle.fi Facebook-sivulla.  Kilpailuaika on 10.10.2014–11.11.2014 ja voittaja julkistetaan 14.11.2014.

ONNEA kilpailuun! Ja suuri KIITOS kaikille faneille tykkäyksistä ja tuesta <3

Matkalla keijujen kanssa Italiassa

“I never travel without my diary. One should always have something sensational to read in the train. ” - Oscar Wilde

Luonnoskirja kertoo tarinoita elämästä kuin päiväkirja... Matkalla keijujen kanssa Italiassa.


Lähikuva luonnoksesta.

Blogiarkisto