Sandcastle.fi blogi sukeltaa keskikesän taikuuteen, niittykukkien loistoon ja fantasiakissojen maailmaan. Sannan blogissa unenomaiset elementit leikkivät todellisuuden kanssa - ja kuvitukset täydentyvät niittykukilla. Seuraa polkua luovuuden, taiteen ja kuvitusten pariin.
Valoa hänen siniseen todellisuuteensa
Tietoja
Julkaistu: 05.05.2021 10:10
Muistoja hetkestä, kun lämmin keväinen valo saapui hänen siniseen todellisuuteensa…
Tämä keväinen kukkamekko on viimeistelty helmililjoilla ja neilikoilla. Piirroshahmolle suunnittelin ensin pehmeän sinisen tyylin, jota korostin sitten lämpimän sävyisillä värikerroksilla ja keltaisilla valokohdilla. Kukkamekko täydentyi sen jälkeen värikylläisillä keltapunaisilla neilikoilla, jotka tuntuivatkin valaisevan koko teoksen ja kuvituksen.
Ja hänen kukkamekossaan nuo neilikan kukat sitten melkeinpä säteilivät valoa...
Ja myös nuo helmililjan kukat tuntuivat olevan oikea valinta, kun lähdin rakentamaan tuota pehmeän sinistä keväistä tunnelmaa... Alla olevista kuvista voi katsoa lisää yksityiskohtia hahmon kukkivasta laahuksesta.
Ja alla olevassa kuvassa näkyy hetki, jolloin pääsin lisämään valoa hahmoni siniseen todellisuuteen. Nimittäin tuon pienen neilikan kukan terälehden lisääminen hahmon yläosaan tuntui viimeistelevän koko kukkaluomuksen. Alla olevasta kuvasta näkyy selvemmin, miten myös keltaiset värikynin lisätyt kerrokset toivat lisää valoisuutta piirroshahmon tyyliin.
Kun piirsin hahmoa, käytin tällä kertaa useita värikynäkerroksia. Etenkin luodakseni pienoiskoossa nuo kasvot, joissa siniset värit näyttävät sulautuvan pehmeästi lämpimämpien ihonvärien sävyihin.
Piirroshahmo on lisäksi väritetty siten, että se sopisi mahdollisimman hyvin yhteen myös mekon kukkien värien kanssa. Siten kukkamekosta lopulta muotoutui muisto siitä erityisestä hetkestä, jolloin talven jälkeen kevään valonsäteet vihdoin värittävät tuon sinisen todellisuuden lämpimin sävyin.
Hänet voi nähdä vaeltelemassa kaatuneen puun päällä, tuolla pehmeimmällä sammaleella.
Joskus aarniometsässä voi melkein kuulla kaikuja niistä menneistä hetkistä, kun vanhat puut vuosia sitten kaatuivat. Mutta nyt pehmeä sammal jo hyväilee noita kaatuneita jättiläisiä. Ja marraskuussa, kun syksyn väriloisto on jo kadonnut, on metsä silti yhä niin uskomattoman vihreä. Tuon vehreän sammalpeitteen värittämä.
Vanhat metsät ovat lumoavia. Ja juuri sieltä voi myös löytää täydellisen paikan luonnosteluun ja unelmointiin...
Ja jos siellä siristää silmiään.... voivat keijutkin herätä henkiin.
Syysvaahteran keiju...
Annathan vaahteranlehtien pitää värinsä vielä hetken aikaa ??
Syysvaahteran keijun mekko on koottu pudonneista vaahteranlehdistä. Ja tämän kerroksittaisen mekon tyyliksi valikoitui etenkin syksyn eri väreissä loistavat lehdet.
Ja siitä syystä tämän luomuksen tarina alkoikin juuri vaahteranlehtien etsinnöillä. Ja miten värikäs seikkailu siitä tulikaan! Alkaen vihreän vivahteista ja jatkuen keltaisten sävyjen syövereihin. Ja matkan varrella pysähdyin useamman kerran ihmettelemään, miten upeasti tuo syksyinen valo voikaan leikkiä vaahteranlehdillä.
Ja etsintöjeni jatkuessa, löysin niin monia pudonneita aarteita vaahteroiden alta...
Ja polkuni johdatti minut sitten mahtavan monivärisen vaahteran alle. Ja tuo puu näytti todellakin vaalivan kaikkia syksyn värejä ja vaiheita lehdissään.
Ja kaikkein kallisarvoisimmiksi aarteiksi paljastuivat nuo pudonneet syvänpunaiset lehdet. Nuo samaiset punertavat lehdet muodostivat sittemmin myös keijun mekon alaosan, ja tuon tummanpunaisen helman. Ja samat punaiset ja oranssit sävyt toistuivat sitten myös keijun mekon piirretyssä yläosassa.
Keijun mekosta muotoutui monivärinen, sen matkallani kohtaamani vaahteran inspiroimana. Lisäksi piirretyn hahmon mekon yläosa ja muut värit on mukautettu tuon monivärisen lehtimekon sävyihin. Viimeisissä väritetyissä kerroksissa myös keijun silmät saivat lopullisen vahvan vihreän sävynsä.
Syksyn leiskuvat värit ovat aina inspiroivia. Ja tällä kertaa kirkkaan värikkäät vaahteranlehdet toivat ripauksen tuota syksyn taikuutta myös keijun lehtimekkoon.
Värikästä ja luovaa syksyä kaikille blogini lukijoille!
Keiju oli hämmentynyt… Mikä se oli? Jotain oranssia lumisessa metsässä!
Oliko se vain hänen oma heijastuksensa vai todellakin ihan oikea toinen keiju?
Vai jopa kaksonen?!
Muistatko vielä tuota talvisessa metsässä piilottelevaa keijua blogin artikkelista useamman vuoden takaa?
... Tänä vuonna tuo sinivihreä keiju löysi uuden ystävän piilopaikastaan!
Ja kun metsä on peittynyt valkeaan lumeen ja kylmyys kuiskailee vain talvesta...
Oi, miten onnekasta olikaan löytää tuo toinen keiju!
Sillä yhdessä on niin paljon mukavampaa ja kotoisampaa piileskellä talven yli, vaikka silloin tällöin nuo keijut palelevatkin tuolla talvimetsässä. Ja onhan myös paljon hauskempaa, kun taianomaisen seikkailun voi jakaa ystävän kanssa!
Ja lisäksi yhdessä voi etsiä ihan uusia piilopaikkoja tuolta talven ihmemaasta!
Ja tuo lumoava talvimetsä tarjoaakin niin monia hyviä piilopaikkoja...
Niinpä metsässä kulkijan onkin hyvä katsoa aina vähän tarkemmin ja lähempää... Koska syvältä lumisesta satumetsästä voi sattumalta löytää juuri sen paikan, jossa keijut piileskelevät.
Jännittäviä ja luovia talvisia hetkiä teille kaikille ❤️
Jokaisena vuodenaikana voi kävellä suoraan satukirjaan - ja ehkä jopa nähdä keijuja...
Suomen metsät ovat tarjonneet niin monia seikkailuja. Ja noissa metsissä olen kulkenut aina inspiroituneena...
Inspiroituneena uskomattomasta luonnosta eläimineen - ja tietenkin myös haltioituneenaa Suomen metsien myyteistä ja mytologiasta.
Ja useita vuosia sitten, lumoutuneena taianomaisesta Suomen juhannuksesta, piirsin metsänneidon (alla).Tuon kuvituksen, joka sitten täydentyi suomalaisilla niittykukilla.
Voisivatko nuo keskikesän kukat kukkia ikuisesti?
Kiitos Suomi upeista metsistä, ihanista niittykukista - ja kaikesta inspiraatiosta.
Toiveissa nähdä jälleen kesäkeiju... ja sitä hetkeä odotellessa lohdutuksena kuva kesäkeijusta useamman vuoden takaa. Keltaiset niittykukat olivat kuin miniaurinkoja. Muistoja, jotka yhä tänäänkin säteilevät lämmintä valoa.
Kevättä ilmassa!
Iloista toukokuuta kaikille lukijoille!
Ja alla vielä yksityiskohta Kevään Keiju piirroksesta (keskeneräinen vaihe). Oheisesta kuvasta näkyvät tarkemmin miniatyyri kasvot ja piirteet verrattuna värikynien ja siveltimen kokoon.
Yksityiskohta vanhemmasta fantasiamuotokuvasta nimeltään "Blossoming".
Nuoren tytön keijumainen fantasiamuotokuva. Kasvot, mekko ja asento on piirretty mallivalokuvasta ja satumainen ruusumaailma mielikuvituksesta. Tässä kuvassa työ on vielä kesken ja lisää kerroksia ja yksityiskohtia lisätään edelleen.
Uudenvuodenaatto… On aika vaihtaa kalentereita ja muistella kaikkia mukavia muistoja kuluneelta vuodelta.
Luonnoskirjojen pinosta muodostuu elämän kirjasto <3
Satumaista Juhannusta kaikille teille! Tuokoon yötön yö teille valoa ja iloa <3
Satumaista Juhannuksen viettoa Suomessa ja kesän värien keräämistä luonnoskirjaan.
Ja alla vielä lähikuvia luonnoskirjan keiju-piirroksesta.
